Lapsiperheessä käytännössä kaikki pyörii ruokailun ympärillä. Kaikki asiat aikataulutetaan sen mukaan, koska pitää syödä.
Tämä on myös mielestäni tärkein asia vanhemmilta, että lapsi saa riittävästi ja monipuolisesti ravintoa. Lapsi kokeilee uusia juttuja ynnä muuta. Meillä jos lapset saisi päättää, niin syötäisiin pelkkiä nugetteja koko ajan, mutta onneksi he eivät saa päättää.
Meillä on tässä vanhempina ollut myös paljon totuttelemista. Ennen lapsia valmistimme hyvin harvoin kotona ruokaa ja jos valmistimme, niin se oli makaronia ja jauhelihaa. Jos oli tilipäivä, niin sinne laitettiin myös sipulia. Myöskin ruokailu ajat meillä vaihteli todella paljon.
Olemme molemmat hyviä kokkeja ja varsinkin minä tykkään kyllä tehdä ruokaa, eli ei se siitä ollut kiinni. Emme vaan jostain syystä halunneet ruokaa tehdä. Mieluummin haimme tai menimme jonnekin syömään. Varmaan iso osa tässä oli sitä, että olimme molemmat ravintola-alalla, niin halusimme tukea ravintoloita tai käydä katsomassa miten jossain paikassa homma hoidetaan.
Mutta palatakseni lasten ruokailuun. Meidän tarvitsi tosiaan opetella ruoka-ajat ja ruuan laittaminen rutiiniksi. Tämä onnistui kyllä helposti ja huomasin itsessänikin, että olin paljon energisempi, kun ruokailu tapahtui säännöllisesti. Mutta meille tuli vastaan toinen ongelma, mikä on varmasti monelle lapsi perheelle tuttu. Teimme tosi paljon samoja ruokia. Kiersimme helppoa kehää, eli jauhelihakastike ja siihen erilainen lisuke tai sitten makaronilaatikko tai vastaava uunin kautta. Alkuun tätä ei ollut, mutta kun toinen lapsi rupesi syömään samaa ruokaa kuin muut, niin menimme huomaamattamme tähän oravan pyörään.
No minä sitten mietin, että miten tämän saisi parhaiten korjattua. Tässä tulee nyt sitten yksi parhaista ideoista, mitä vanhempana olen ikinä saanut. Suosittelen ehdottomasti kaikille. Laitoimme pienille lapuille viidenkymmenen ruuan nimet ja arvoimme etukäteen seuraavat 20 ruokaa. Ruokien joukoissa oli myös esim. jonkun perheen jäsenen valitsema ravintola ja vastaavia, mutta teimme siten, että valitsimme 10 liha-, 10 kasvis-, 10 kala-, 10 kana- ja 10 muuta ruokaa. Laitoimme nämä eri kippoihin ja vuorotellen niistä nostettiin lappu. Sitten kun 20 ruokaa oli tehty, niin arvoimme seuraavat 20. Tällöin toki lapset innostuivat arvonnasta niin paljon, että taisimme arpoa paljon enemmän.
Tämä oli nerokasta moneltakin kantilta. Tämä pakotti meidät vanhempina tekemään uusia ruokia. Kauppalistat olivat käytännössä jo valmiina. Ei tullut enää pohdintaa, että mitäs tänään syötäisiin. Jonkun verran listaa lennosta saatetaan muuttaa, eli jos on vaikka valinta ”kunnon ravintola” niin aikataulutamme sen viikonlopulle ja tällöin jotkut ruuat saattavat vaihtaa paikkaa.
Suosittelen tätä systeemiä ehdottomasti kaikille helpottamaan arkea ja sen rutiineja. Tämä pitää ruokapöydän monipuolisena ja mielenkiintoisena.
Tämän neronleimauksen jälkeen ei ole ikinä tarvinnut käydä erittäin uuvuttavaa mitä tänään syötäisiin keskustelua tai mennä kauppaan ihmettelemään, että mitä sitä nyt oikein ostaisi.
