ELÄMYKSET

Elämykset on aihe mikä saa minut välillä ärsyyntymään toden teolla. Tykkään luoda lapsille kokemuksia ja elämyksiä, mutta niiden hintalappu on välillä todella iso. Ymmärrän toki, että kaikki maksaa ja miksi maksaa yms. Mutta kyllä sapettaa maksaa 25 € per pää jostain keikkalipuista lasten keikalle ja kun lasta ei tietenkään voi laittaa sinne yksin, niin pelkkiin lippuihin menee 50 € ja sitten olisi se kiva joku muisto sieltä vielä ostaa mukaan. Saati sitten, jos on neljä henkinen tai isompi perhe ja kaikille lapsille haluaisi tarjota elämystä.

Kaikki vanhemmat kuitenkin haluavat lapsille tuottaa elämyksiä ja muistoja mahdollisimman paljon mitkä inspiroivat, mutta hinnat luovat hirveitä paineita vanhemmille ja monet joutuvat tekemään valtavia uhrauksia vain saadakseen lapsen kerran kesässä käymään Linnamäellä. 

Me ollaan siitä hyvässä asemassa, että jotain elämyksiä voidaan järjestää pari kertaa vuodessa, mutta ei monella perheellä ole ja se ärsyttää. Lapset saavat rahan takia erilaisia kokemuksia ja sitten kun kesäloman jälkeen koulussa vertaillaan kesän tekemisiä, niin saattaa olla aika paljon eroja. Toki on esimerkiksi kauppakeskuksissa ilmaisiakin lasten tapahtumia, mutta kokemuksesta voin sanoa, että on se elämyksenä aivan erilainen mennä kauppakeskukseen katsomaan jotain, kun vaikka Linnanmäelle. Esitys on jo pelkästään paljon suunnitellumpi. Tätä toki lapsi ei välttämättä tiedosta.

Tähän voisi moni ajatella, että pienelle lapselle on tärkeintä, että näkee vaan suosikki hahmonsa, mutta siitä olen vähän eri mieltä. Se on toki joo se pääasia ja kaiken perusta, mutta elämyksenä se ei ole samalla lailla stimuloiva tai vaikka inspiroiva. 

Hyvänä esimerkkinä omista lapsista: Oltiin Lempäälän Ideaparkissa katsomassa Hevisaurusta (ilmainen). Keikan jälkeen lapset sanoivat, että oli mahtavaa ja kivaa. Tämä keikka siis tapahtui keskellä ostaria. Ostarin valoissa ja ostarin tunnelmassa.
Kun oltiin Hevisauruksen omalla keikalla laivalla, jossa oli valot himmeät ja näyttävät taustalakanat ja välkkyvät keikkavalaistukset. Tämän keikan jälkeen lapset halusivat perustaa bändin. Eli se inspiroi heitä aivan eri tavalla. Toinen oli ilmainen ja toiseen meni meiltä perheenä satoja euroja… Ei meillä ole sellaiseen varoja, mutta teemme sitten muita uhrauksia, että lapsille näitä saadaan toteutettua.

Sitä kuinka tämän saisi tasapainotettua ja kaikille lapsille saisi samanlaisia elämyksiä on tietenkin erittäin vaikea kysymys. Näihin on paljon hyviä säätiöitä ja yhdistyksiä minkä kautta pystyy saamaan lippuja tai muita avustuksia elämysten tuottamiseen ja tämä on jo hyvä suunta. Olisiko yksi sellainen, että lasten keikalle olisi mahdollista ostaa hyväntekeväisyys lippuja, joita sitten voi vaikka järjestäjän kautta saada. Ajateltuna esim. siten, että kun ostetaan lippuja lasten konserttiin, niin voisin ostaa, vaikka yhden normilipun ja yhden hyväntekeväisyys lipun, jonka sitten voi lunastaa joku toinen perhe. En tiedä mikä olisi hyvä ja oikea tapa, mutta minua ärsyttää suunnattomasti, kun lapset eivät saa samanlaisia inspiroivia elämyksiä kuin muut päiväkoti tai koulu kaverit. 

En tiedä johtuuko tämä mun ärsyyntyminen siitä, että itsellä ei lapsuudessa ollut vuosittaista lomamatkaa tai ei käyty maksullisissa tapahtumissa tai muuta vastaavaa ja sen takia tunnen jopa lievää syyllisyyttä siitä, että pystyn tarjoamaan lapsille vuosittain jotain mitä haluavat. Samalla takaraivossa tuntuu se pikku Villen harmitus kuunnella kesäloman jälkeen muiden ulkomaanmatkoista ja Särkänniemessä käynneistä. 

Tiedän tämän olevan tyhmää ajattelua, kun ei nämä saisi heijastua siihen mitä tarjoan omille lapsille, mutta minkäs teet…